Mummonmökin alakertaan on ilmestynyt punottu pöytä nurkkaan. Kulkeudun tähän blogiin, jonka tekijä on selkeästi erikoistunut korikalusteisiin ja tavaroihin. Koska tykkäsin näistä niin paljon, päätin itsekin kokeilla.
Pöytälevyksi paksua taipumatonta pahvia. Päätin rautalangan sijaan kokeilla hammastikkuja. Löysin varastoista kouluaikaisen harpin - sillä oli helppo tehdä reikiä pahviin, tietenkin sen lisäksi, että sai ympyröistä ihan oikeita ympyröitä.
Kun liima oli kuivunut, aloin pujotella lankaa tikkujen ympärille. Olen kokeillut myös "rautalanka"-punomista. Tämä oli itse asiassa hivenen helpompaa, koska nämä tikut pysyivät paremmin paikoillaan.
Pöytälevyn pinnan tein myös langasta. Laitoin liimaa levyn pintaan ja aloitin ulkoreunasta liimata lankaa kohti levyn keskiosaa.
Leikkasin sivuleikkureilla ylimääräiset hammastikun pätkät pois. Jalat tein kahvitikun pätkistä, joiden ympärille kieputin virkkauslankaa. Pöytälevyn ja punotun osan alareunaan liimasin vielä kiinni "lankaletit" peittämään "epätarkkuuksia".
Tässä pöytä paikallaan. En voi kyllä kehua olevani yhtä taitava kuin tuon "punonta"-blogin pitäjä, mutta pitäköön mummo pöytänsä.
Keittiöönkin on ilmaantunut jotain pientä uutta - maustepurkkeja ja raastin.






















